VAAYIRESII TIRUU (VIRAL HEPATITIS)

 

VAAYIRESII TIRUU (VIRAL HEPATITIS)

Dhukkubni hepatitis B (virasii tiruu) mallattoonsaa maalii? Akkamiin daddarbaa? Akkamiin irraa of eeggachuu dandeenyaa? Talaallii qabaa?
Dhukkubni tiruu kan viral hepaatitis jedhamu gosoota vaayiresii shan ( hepatitis A, hepatitis B, hepatitis C, hepatitis D fi hepatitis C virus) kan nama qabu yoo tahu rakkoo tiruu irratti kan yeroo dheeraa kan fidan hep B fi C qofadha. Hep A karaa bishaan faalamee yoo darbu yeroo muraasaa qofa tiru hubee ofumaan deebee kan dhiisudha. Hepatitis D ofiisaan ofdanda’ee osoo hin taane hepatitis B irratti maxxaneeti. Hepatitis E kan jedhamu ammoo kan miidhaa cimaa fiduu danda’u dubartoota ulfaa irratti.

VAAYIRESII TIRUU (VIRAL HEPATITIS)
Hepatitis B virusii tiruu kan miidhaa tiruu yeroo gabaabaa (acute viral hepatitis) fi miidhaa tiruu yeroo dheeraa (chronic viral hepatitis) kan namatti fiduu danda’udha. Dhukkubni kun karaan ittiin daddarbu inni guddaa karaa qunnaamtii saalaa fi meeshaalee qara qaban waliin fayyadamuudhaani. Akkasumas haadha irraa dhalatti (yeroo da’umsaa fi gadameessa keessatti), dhangalaa’aa kaamiyyuu qaama dhukkubsataa irraa gara nama fayyaatti faca’uun. Karaan daddarbuu isaa dhukkuba HIV waliin wal fakkaata garuu carraan daddarbuu kan virasii kanaa HIV caalaa baayyee olka’aadha.


Mallattoon dhukkuba kanaa: halluu ijaa gara keellootti jijjiiruu, haalluun fincaanii bifa cocacolla fakkaachuu, dadhabsiisuu, nyaata jibbisiisuu, balaqqamsiisuu, dhagna gubsiisuu fi kanneen birooti.


Of eeggaannoon nuti gichuu qabnu namoota dhukkuba kana akka qaban beekamee fi mallattoo dhukkuba kanaa qaban (haga mana yaalaa deemnee qoorachiifnutti) harka duwwaa tuttuquu fi kanneen birio irraa of qusataa hattatamaan deemnee of qusachuu qabna.


Oduu gammachiisaan dhukkuba kana waliin wal qabatee jiru talaalliin hepatitis B virus haga dhibbeentaa 90 umrii guutuu dhukkubicha namarraa dhorkuu danda’a. Talaalliin kun keessumaa namoota mana yaalaa keessa hojjataniif namoota qunnaamtii saalaa namoota hedduu waliin taasisaniif hedduu barbaachisaadha. Taalaalliin kun namaoota umuriin keenya sadarkaa daa’immanii ol ta’eeg kilinikoota dhuunfaa hedduu keessatti argama. Daa’immaniif garuu akkuma sagantaa talaalliitti kennamaa jira. Yoo tarii osoo talaallii isaa him fudhatiin dhiiga nama dhukkuba kana qabuu waliin walitti buutan, qorichi sa’aa 72 keessatti fudhachuu qabdan (immunoglobulin) ni jira. Inni qarshiin isaas baayyee keenyatti waan ulfaatuuf dursanii talaallii fudhachuutu gaariidha.


GALATOOMAA !
Dr. Gurmeessaa
Fayyaan Faaya